Iso kiitos kommenteista! Arvatkaas, kun postilaatikosta on jo kahtena päivänä peräkkäin löytynyt yllätyksiä. Eilen sain huomata, että äiti on kääntänyt Hesarinsa meille. Ja tänään oli posti tuonut kirjepaketin, missä oli Aleksille suloiset  villasukat. Kiitos Marjatta! Pitäisi laittaa hyvä kiertämään, ja lähetellä ihmisille kirjeitä, kortteja tai paketteja. Iloisista ylläreistä tulee niin hyvä mieli!

Aamulla heräsin_ ei niin kivaan_ yllätykseen: joku päätti räjäyttää ilotulitteen ja mä luulin, että ulkona ammutaan. Rupes ihan tosissaan pelottamaan. Ei ollu kivaa. Jäi vähän sellanen karmiva olo koko aamuksi. Ois muuten mielenkiintosta kuulla, mitä kaikkee ihmiset pelkää. Kertokaahan, jos jaksatte. Itse pelkään peilejä yöllä. En missään tapauksesssa katso peiliin pimeässä.

Ulkona taas huolet unohtu, kun hömppäiltiin Allukan kanssa. Mun mielestä voi olla vakavastiotettava aikuinen olematta aina niin vakava. Suosittelen lapsen kanssa hömppäilyä. (Itse tosin riehutan lastani ehkä vähän liikaakin.) Mutta iloa&naurua kehiin, niin on hyvä olla. Niin se metsä vastaa, kun sinne huutaa. Yleensä lapsi vastaa hymyllä hymyyn. Musa soimaan ja yhteistanssia! Suosittelen kuuntelemaan Chisun uusia biisejä. Ne saattaa vaatia muutaman kuuntelukerran ennen kuin aukeaa, mutta niistä löytyy erittäin tanssittavia lauluja.